Toimintakertomus 2018
Maaseututaidemalli – kehittämishanke jatkui maaliskuussa 2018 parin kuukauden tauon jälkeen uuden projektikoordinaattorin Pii Anttilan toimesta. Ensimmäinen Mullistajapäivä pidettiin maaliskuun puolivälissä läänintaiteilija Antti Tenetzin keskustelutilaisuutena biotaiteesta, jossa yhdistyy tutkiminen ja taiteellinen tekeminen. Paikalla oli hankkeeseen palkatut taiteilija-kehittäjät sekä paikallisia taiteilijoita kymmenkunta. Tenetzin toimesta alkoi yhteistyö Turun yliopiston elintarvikeprofessori Anu Hopian kanssa koskien ruokaa ja taidetta sekä moniaistista tutkimusta.
Huhtikuussa toteutettiin toinen Mullistajapäivä, jossa aiheena oli etätyöskentelyyn tarvittavien sovellusten koulutusta kulttuuriväelle Siliä oy:n pitämänä Seinäjoen kirjastossa. Osallistujat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi päivitykseksi jo osaamaansa. Etätyöskentely jatkui marraskuussa taiteilija-kehittäjien kanssa, jolloin he koostivat yhdessä artikkelin aiheesta Taiteellinen työskentely maaseutuympäristössä – sen mahdollisuudet, erityispiirteet ja kehittämisalueet. Etätyöskentelyä sivuttiin myös kansainvälisyys teeman kautta Katja Juholan luennolla Kansainvälinen sosiaalinen taide. Luennolla kuultiin case-esimerkki Iseas Finland taidesymposiumista, joka toi taiteilijoita yhteen työskentelemään, jotka asuvat kaukana toisistaan kasvattaen omaa kansainvälistä toimintakenttäänsä. Tämän lisäksi pidimme hankkeiden välisen pyöreän pöydän keskustelun Maaseudun kansainvälistymisestä ja hankkeiden välisestä yhteistyöstä yhdessä Kotiseutu kotoisaksi -hankkeen Manar Amelin, Iseas Finlandin Katja Juholan ja Toiskan perhekodin isännän Keijo Viertoman kanssa.
Residenssikartoitus
Jatkoimme yhteistyötä Kainaston nuorisoseuran kanssa, jotka ovat hankkineet Kainaston kyläkoulun omistukseensa ja kartoittavat kyläkoulun potentiaalia eri käyttötarkoituksiin. Pidimme kesäkuun alussa ideariihen, millainen taideresidenssi voisi olla kyläkoululle mahdollinen. Paikalla oli taiteilijoita, jotka edustivat eri sukupolvia ja taidealoja. Lisäksi Nelimarkka museosta Elina Alkio oli alustamassa ideariiheä ja kertomassa heidän residenssitoiminnastaan. Todettiin, että paikallisten taiteilijoiden kiinnostus olisi tärkeää, jotta kansainvälisillä taiteilijoilla on yhteisö, mihin tulla työskentelemään. Tätä asiaa on edistetty lehtijutuin Ilkassa ja avoimien ovien päivillä syyskuun lopussa. Kyläkoululle on järjestetty Mullistajapäiviä lisäten alueelle taiteellista työpajatoimintaa. Syyskuussa Lontoon Hobo teatterin taiteellinen johtaja Jamie Harper piti työpajan Sosiaalisesta kuvanveistosta ja larppauksesta, jonka teemana oli naapurusto. Työpajan aikana Harper ohjasi osallistujia eläytymään kuvitteelliseen naapurustoon ja ratkomaan sen sosiaalisia ongelmia yhteisössä. Residenssin kartoitustyö on ollut lisäksi yritystapaamisia esimerkiksi potkukelkka tehdas Eslaan Kourassa, perhekoti Toiskassa sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimushotellia organisoivien toimijoiden kanssa.
Ulkoilmataideteokset
Toukokuussa jatkettiin Koskenkorvalla Toiskan ulkoilmataideteosten toteutusta perhekodin ympäristöön heidän taiteilijoilta tilaamina ympäristötaideteoksina. Taiteilija-kehittäjät Tiina Laasonen ja Christine Jalio toteuttivat pellolle osallistavan ympäristötaideteoksen Äkäputket. Minna Salonen ja Hilla Hautanen vuorostaan tekivät elävän ympäristötaideteoksen Rakkauspajut. Molemmat taideteokset pystytettiin talkoilla osallistaen Toiskan perhekodin työntekijöitä ja asiakkaita. Yhteistyö on joustanut kumminkin päin, jotta teokset on saatu valmiiksi taiteilijoiden suunnitelmien mukaisesti. Toiskan taideteosten avajaiset olivat lokakuussa yhdistettynä heidän uuden perhekodin tupaantuliaisiin, jossa esiintyi taiteilija-kehittäjämme Hanna Korhonen tanssiteoksellaan Taivalten — yhdes, jossa muun muassa istutettiin yhteisöllisesti kukkasipuleita Toiskan pihapiiriin.
Kesäkuussa toteutimme Syö aamupalaksi taidetta -tapahtuman yhdessä taiteilija-kehittäjien kanssa, jotka valmistivat hävikkiruoasta osallistujille aamupalakattauksen. Aamiainen pidettiin ABSeinäjoen tiloissa Framilla, jota hallinnoi Into Seinäjoki ja SeAmk. Noin 30 ruoasta ja taiteesta kiinnostunutta ihmistä tuli paikalle. Tästä alkoi yhteistyökuviot Food Business Summitin sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen Tietoprovinssin kanssa. Kävimme tutustumassa Nopan luomumaitotilalla Ilmajoella, jossa Proagrian puheenjohtaja Maarit Noppa esitteli tilaansa taiteilijoille sekä tunnustelemassa Ollikkalan sirkkatilalla maatalouden uusia tuulia Finsectin toimitusjohtajan Lauri Jyllilän isännöimänä.
Heinäkuussa toteutimme yhdessä kesälomalaisten ja paikallisten taiteilijoiden kanssa Peräseinäjoen Kalajärven leirintäalueella osana paikallista kulttuuriviikkoa Trash Lab -työpajan irlantilaisen taiteilija Steve Maherin johdolla. Työpajassa korjattiin pienelektroniikkaa yhdessä. Tarkoituksena oli toteuttaa yhteistä työskentelymallikokeilua, jossa taiteilijat tekevät yhdessä asioita toisilta oppien. Päivä oli osa vertaisverkoston luomista ja taiteellista yhteisöllistä tekemistä eri yhteisöissä. Vertaisverkostoa luotiin myös syyskuussa Jussin jokisaunoilla Alajoelle Ilmajoella, jonne järjestettiin paikallisten ja kansainvälisten taiteilijoiden verkostoitumispäivä nauttien hyvästä ruoasta, saunasta ja taiteellisista esityksistä. Kansainväliset taiteilijat olivat Seinäjoen taidehallin Silence -näyttelyn taiteilijoita, joiden avajaiset olivat samana viikonloppuna taidehallilla. Ilmajoen Alajoen perinnealue on jäänyt hyvin pienelle käytölle ja ylläpidolle, vaikka alue itsessään on tärkeä historiallinen paikka laajoine peltolakeuksineen. Järjestimme Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuuri professori Pekka Passinmäen kanssa luennon Atmosfääri taiteellisen toiminnan lähtökohtana, jossa Passinmäki korosti sitä, että täytyy ottaa huomioon alueen atmosfääri, ei lisäämällä perinnerakentamista vaan toimia niin, että atmosfääri säilyy ja johdattelee toimintaan uudella tavalla alueella.
Bench mark – matka Englantiin
Elokuun alussa lähdimme bench mark -matkalle yhdessä taiteilija-kehittäjien kanssa. Ensimmäinen kohde oli Jersey saari Isossa-Britanniassa. Siellä meidät vastaanotti ArtHouse Jersey, jonka vieraana saimme yöpyä heidän Chateau Vermont taideresidenssikartanossaan. Jerseyn vierailun teemana oli tutustua heidän residenssitoimintaan sekä erittäin mielenkiintoiseen ja ainutlaatuiseen ohjelmakonseptiin Morning Boat, joka toteutti kansainvälisiä taidetapahtumia ja teoksia, jotka liittyivät paikalliseen ruokaketjuun ja ekologiaan. Meitä isännöi Morning Boatin Kaspar Wimberley koko vierailun ajan sekä hänen työparinsa Susanne Kudielka. Vieraanvaraisuus saarella oli todella yltäkylläistä ja meille esiteltiin niin paikallisia taiteilijoita, yhteisöllisiä projekteja, että saimme kutsun paikallisen kokin kotiin illalliselle sekä pääsimme tutustumaan saaren ekologiaan isäntäväen opastuksella.
Jerseystä jatkoimme matkaa sisämaahan Fromeen ja Bristoliin. Bristolissa pääsimme paikallisen taiteilijan Charli Clarkin kanaaliveneajelulle sekä opastetulle kierrokselle kaupungin taidekohteisiin. Kävimme ekskursiomatkalla viereiseen pikkukaupunki Fromeen, jossa on eniten pienyrittäjiä väkilukuun suhteutettuna Englannissa. Yhteisöllisyys oli erittäin tuntuvaa paikkakunnalla. Meidät vastaanotti vieraanvaraisesti Silk Mill Studiosin omistaja Kate Moore, joka esitteli paikkakunnan taidekohteet meille ja vietti koko päivän kanssamme. Silk Mill Studios oli vanhassa silkkikutomossa, joka oli uudelleen korjattu taiteilijoiden työhuonekäyttöön erittäin onnistuneesti sekä haluttu paikka ylläpitää työhuonetta alueella.
Fromesta matka jatkui Bruton kylään, jonne kansainvälinen huippugalleria Hauser & Wirth oli perustanut nykytaidegallerian, joka oli vanhassa maatilarakennuksessa. He myös keskittyivät paikalliseen ruokaketjuun ja ylläpitivät paikallisten kanssa siirtomaapuutarhaa. Galleria oli kiinnostava siitä syystä, että pieni paikkakunta oli valikoitunut huippugallerian yhdeksi paikaksi New Yorkin, Berliinin ja Los Angelesin ym lisänä. Matka oli erittäin onnistunut. Taiteilijat saivat uusia taidekokemuksia, kontakteja sekä taidehalli solmi yhteistyökuvioita. Näimme monia kiinnostavia tapoja, miten taiteilijat voivat toimia yhteisöllisesti paikallisten kanssa.
Leader -rahoitteiset taidehankkeet ovat herättäneet kiinnostusta laajasti ympäri maata. Anttila oli Kuopio Design viikoilla ja Jyväskylän rahoitusinfossa esittelemässä Maaseututaidemalli-hanketta Taiteen keskustoimikunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi hanke on ollut Helsingissä maaseudun sivistysliiton pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa mukana. Hanke on luonut taidehallin toimintaan paljon aktiviteettiä taiteilijoille, kulttuuriväelle sekä innoittanut monia kehittämisihmisiä ideoimaan toimintaa yhteistyössä. Kartoitustyön tuloksena alueella pitäisi lisätä muun muassa tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyötä, joka jalkautuu eri yrityksiin ja instituutioihin. Järjestimme marraskuussa Taide ruokkii tulevaisuutta -seminaarin Seinäjoen taidehallilla. Ruoka-alan professorit ja taiteilijat esittelivät töitään sekä keskustelivat paneelissa Taiteen ja tieteen yhteistyömahdollisuuksista alueella sekä ruoasta yhteisenä ympäristösuhteena ja kulttuurisena monimuotoisuutena. Paneelikeskustelua moderoi taidehistorioitsija ja kuvataidekriitikko Maaria Salo. Joulukuussa järjestettiin taiteilija-kehittäjille palautekeskusteluita ja arviointipajoja sekä kaikille osallistujille Mullistajapäivä taiteilija Julia Kukkosen toteuttamana Paukanevan pitkospuilla aiheena Performatiivinen luento kanssaluomiseen luonnon kanssa. Luennot ja asiantuntijavierailut jatkuvat yleisötyönä osana hanketta ja Seinäjoen taidehallin toimintaa ensi vuonna. Keväällä 2019 on vuorossa toinen bench mark -matka Pohjoismaihin sekä Mullistaja -näyttely taidehallin kokoustilassa.
mullistaja 